Yllästunturi

Yllästunturi

Yllästunturi kesällä.

Tyyppi	tunturi
Sijainti	Kolari, Suomi
Vuoristo	Skandit
Korkeus merenpinnasta	719,3 m

Koordinaatit	67° 33′ 58″ P, 24° 13′ 59″ I

muokkaa - muokkaa wikitekstiä - muokkaa Wikidataa

Yllästunturi (Ylläs) on 719,3 metriä korkea^[1] tunturi Länsi-Lapissa Kolarin kunnassa. Tunturin kupeessa sijaitsee kaksi kylää – pohjoispuolella Äkäslompolo ja eteläpuolella Ylläsjärvi – jotka molemmat saavat tulonsa pääosin matkailusta.

Ylläksen alueella on Ylläksen lisäksi 15 muuta tunturia ja huippua, jotka ovat Kukastunturi, Lainiotunturi, Kuertunturi, Kesänki, Pyhätunturi, Kellostapuli, Linkukero, Iso-Totovaara, Äkäskero, Keskinen laki, Niesakero, Kiuaskero, Mustakero, Iso-Kukasvaara sekä Aakenus.^[2]

Yllästunturin huipulla ovat Digitan TV- ja ULA-radiolähettimet. Äkäslompolon puolella on Pallas-Yllästunturin kansallispuiston luontokeskus Kellokas.^[3]

Yllästunturista tuli 1930-luvun lopulla yksi Suomen suosituista tunturihiihtopaikoista. Kevättalvella 1935 ruotsinkielinen naisten liikuntaliitto (FFF) järjesti siellä hiihtokurssin ja Suomen Latu vuonna 1939. Ensimmäiset hiihtoturistit asuivat Ylläsjärven ja Äkäslompolon maalaistaloissa. Yllästunturin lähistölle rakennettiin ensimmäinen pieni hiihto- ja retkeilymaja vuonna 1939, ja myöhempinä vuosina niitä rakennettiin lisää. Ylläksen ensimmäinen varsinainen matkailurakennus oli arkkitehti Jouko Ylihannun suunnittelema hirsirakenteinen, punamullattu hiihtomaja Ylläskartano, joka valmistui Äkäslompolon kylään vuonna 1950. Ylihannu piirsi Ylläksen seudulle myöhemmin myös muita majoja. Tie Äkäslompoloon valmistui vasta vuonna 1953, ja samana vuonna Metsähallitus rauhoitti ympäröivän 17 000 hehtaarin tunturialueen luonnonsuojelualueeksi.^[4]

Ylläksen talvimatkailussa alkoi uusi vaihe vuonna 1967, kun Yllästunturi Oy pystytti Äkäslompolon puolelle ensimmäisen hiihtohissin. Matkailu ja rakentaminen laajentuivat nopeasti 1980-luvun jälkipuolelta lähtien laskettelun suosion lisääntyessä. Vaikka Suomen 1990-luvun alun lama hiljensi matkailurakentamista, oli vuoteen 2012 mennessä Ylläkselle orakennettu jo 22 000 vuodepaikkaa, ja yleiskaavassa kasvutavoitteeksi oli asetettu yli 50 000 vuodepaikkaa vuoteen 2040 mennessä. Suuren vuodepaikkamäärän ja monipuolisten, kaupunkimaisten palveluluiden vuoksi Yllästä voi kutsua lomakaupungiksi.^[5]

Vuosikymmenten myötä Yllästunturille rakennettiin yhä uusia laskettelurinteitä, hissejä ja lumetusjärjestelmiä. Ne tehtiin Metsähallituksen omistamalle Yllästunturin luonnonsuojelualueelle, joka vuokrattiin hissiyhtiölle. Vuokrasopimuksessa mainittuja maisemanhoito-ohjeita noudatettiin syksyyn 1991 asti, jolloin uusi hissiyhtiö, Ylläs-Ski Oy, muokkasi jääkauden muovaamat, varvikkoiset ja jäkälöityneistä kivistä koostuneet rinteet kauttaaltaan maansiirtokoneilla, jotta laskettelukautta saataisiin pidennettyä. Yllästunturin rinteiden maisemavauriot näkyvät pitkien etäisyyksien päähän.^[6]

Ylläkselle suunniteltiin 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa Yllästunturin läpi louhittavaa 2–3 kilometrin mittaista tunnelia, joka olisi lyhentänyt Äkäslompolon ja Ylläsjärven välistä liikenneyhteyttä. Tunturin sisään kaavailtiin tunnelin yhteyteen rakennettavaa luolastoa, johon olisi tullut mm. jäähalli, pelikenttiä, kongressitiloja, ravintoloita, myymälöitä, huoltotiloja ja väestönsuojia sekä pysäköintitilat 600 henkilöautolle ja sadalle linja-autolle. Tunturin laelle suunniteltiin hotellia ja mökkikylää. Ympäristöministeriö ei hyväksynyt yleiskaavaan sisällytettyä tunturin läpäisevää tunnelia eikä tunturin laelle kaavailtua hotellia, ja korkein hallinto-oikeus päätti vuonna 1994, ettei Yllästunturin läpi rakenneta tunnelitietä.^[7]

Tunnelin sijaan Ylläksellä avattiin syyskuussa 2005 maisematie (yhdystie 9401), joka kulkee tunturin puolelta toiselle sen läntisellä laidalla. Matka kylien välillä on nyt noin 15 kilometriä. Maisematie on tehty hieman puurajan alapuolelle, joten se ei näy kaukaa katsottuna tunturin rinteessä.^{[8][9][10][11]}

Ylläs on suosittu hiihto- ja laskettelukeskus. Sen markkinointislogan on Luonnollisesti ykkönen. Yllästunturilla on kaksi laskettelukeskusta: Ylläsjärven puolella Sport Resort Ylläs (Hiihtokeskus Iso-Ylläs)^[12] ja Äkäslompolon puolella Ylläs-Ski. Hiihtokeskuksista on yhteys toisiinsa. Hiihtokeskusten lisäksi myös useat muut Äkäslompolossa ja Ylläsjärvellä toimivat yritykset ja yhdistykset ovat ottaneet Yllästunturin nimen osaksi omaansa. Niin on tehnyt esimerkiksi Äkäslompolossa toimivat urheiluseurat Ylläksen Nousu ja Ylläksen rasti.

Ylläksen alueella on runsasti matkailuun liittyviä palveluja. Majoitukseen on 23 000 vuodepaikkaa kahdeksassa hotellissa.^[13] Maastohiihtäjille on 330 kilometriä latuja, joista 38 kilometriä on valaistu. Kaikki ladut sopivat sekä perinteiselle että luistelutyylille. Taukopaikkoina on 21 latukahvilaa ja 23 laavua tai kotaa. Koiran kanssa hiihtäminen on sallittu neljällä ladulla.^[14] Kahdessa hiihtokeskukessa on yhteensä 29 hiihtohissiä^[15] ja 63 laskettelurinnettä.^[16] Moottorikelkkareittejä on 410 kilometriä, näistä 300 kilometriä on hoidettuja reittejä.^[17]

Alueella on lisäksi kaksi päivittäistavarakauppaa, välinevuokraamoita, voitelupalveluita, hiihtokouluja, kaksi frisbeegolf-rataa ja kylpylä. Kotieläinpiha Koninjänkässä on yli 40 erilaista eläinlajia.

Pallas-Yllästunturin luontokeskus Kellokas on Äkäslompolon puolella tunturia, tunturiin johtavan tien varressa.

Ylläksellä on yksi gondolihissi, joka kulkee tunturin juurelta tunturin huipulle seitsemässä minuutissa. Hississä on 55 kahdeksan henkilön gondolia, ja sen erikoisuutena on maailman ensimmäinen saunagondoli. Ylläksellä on neljä FIS-rinnettä,^[18] joista niin sanottu maailmancup-rinne on Suomen ainoa Super-G-rinne.^[16]

Ylläksellä on myös mahdollisuus avantouintiin kolmessa eri paikassa: Ylläsjärvellä, Luosujärvellä ja Äkäslompolossa.

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Ylläkselle, Äkäslompolon puolelle on suunniteltu laajaa matkailualuetta, jonka suunnittelunimenä on Kuura.^[19] Se sisältäisi yli 13 000 vuodepaikkaa, useita hotelleja, joista mainittakoon alueen keskuksena toimiva hiutalehotelli, siirtohissin Äkäslompolon keskustasta, golfkentän, poronsarvien muotoisia mökkikyliä ja mahdollisen gondolihissin.^[20]

Lisäksi Sport Resort Ylläksen gondolin ala-aseman alueelle on tehty asemakaava, joka mahdollistaa uuden kylpylähotellin, ski-in ski-out -tyyppisen majoituskompleksin, hyvinvointikeskus-hotellin, kappelin, torin, 18-reikäisen golfkentän ja asuntoautopysäköintialueen sekä ison elämyskeskuksen, johon tulisi elokuvateatteri ja laser-ammuntapelikeskus.

Kummastakin kylästä, Äkäslompolosta ja Ylläsjärvestä, on tehty omat kehittämissuunnitelmat, jotka mahdollistavat rautatien rakentamisen Ylläsjärven alueelle.^lähde? Ylläksen alueelle on useiden vuosikymmenien ajan ollut lukuisia erilaisia rautatiesuunnitelmia.

Lisäksi Skiresort.info:n mukaan Ylläkselle on suunniteltu rakennettavaksi toinen gondoli vuonna 2018.^[21]

• Pallas-Yllästunturin kansallispuisto
• Luettelo Suomen korkeimmista kohdista
• Luettelo Suomen suurimmista prominensseista

• Ylläksen matkailuinfosivusto

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Yllästunturi Wikimedia Commonsissa

• Äkäslompolon kyläyhdistyksen sivut
• Kuukkeli, matkailijoille suunnattu tiedotuslehti
• Matkaopas aiheesta Ylläs Wikimatkoissa