Varsinais-Suomen maakunnan kuntien vaakunat
Varsinais-Suomen maakunta Punaisessa kentässä ristikkäin kaksi kultaista peistä; kumpaankin peitseen on kiinnitetty kaksikielekkeinen sininen lippu, jossa reunoihin ulottuva kultainen risti; peitsien päällikkeenä kruunullinen kultainen turnajaiskypärä. Kruunu on herttuakunnan kruunu. |
Vaakuna | Kunnan nimi, vaakunan kuvaus, suunnittelija ja vahvistamispäivä |
---|---|
Aura Punaisessa kentässä alainen, aaltokoroinen hirsi, jonka yläpuolella kehäaura; kaikki kultaa. Ahti Hammar, 29. kesäkuuta 1957 | |
Kaarina Punaisessa kentässä kolme nousevaa kultaista, apilakärkistä sudenhammasta. Ahti Hammar, 1. tammikuuta 2009 (ottanut käyttöön Piikkiön vaakunan) | |
Kemiönsaari Sinisessä kentässä kultainen potkuri vinoristikkäin. Olof Eriksson, 1. tammikuuta 2009 (ottanut käyttöön Dragsfjärdin vaakunan) | |
Koski Tl Punaisessa kentässä kuusisakaraista kannustähteä ympäröivä rengas, jonka ulkoreuna on lohenpyrstökoroinen, molemmat hopeaa. Gustaf von Numers, 21. syyskuuta 1966 | |
Kustavi Punaisessa kentässä aaltokoroinen hopeapalkki, jonka saatteena molemmin puolin paaluittain kulta-ankkuri. Arvo Viljanti, A. Lukala ja Ahti Hammar, 17. heinäkuuta 1956 | |
Laitila Punaisessa kentässä hopeinen, kultavaruksinen kukko pidellen oikeassa jalassaan hopeista kovelia. | |
Lieto Punaisessa kentässä nouseva Pyhä Pietari pidellen oikeassa kädessään avainta ja vasemmassa kirjaa; kaikki kultaa. | |
Loimaa Sinisessä kentässä paaluittain vehnäntähkä, jossa kaksi lehteä, saatteena neljä apilaristiä asetettuina 2+2; kaikki kultaa. Aake Kaarnama, 1. tammikuuta 2005 (ottanut käyttöön Loimaan kunnan vaakunan) | |
Marttila Punaisessa, vihreätyviöisessä kilvessä ratsastava, viittaansa leikkaava Pyhä Martti, jonka alapuolella istuva kerjäläinen; kaikki kultaa. | |
Masku Punaisessa kentässä ristikkäin kaksi hopeista marsalkansauvaa, joiden päätehelat kultaa. Sauvojen saatteena neljä kulta-apilaa. Gustaf von Numers, 1. tammikuuta 2009 (ottanut käyttöön Askaisten vaakunan) | |
Mynämäki Punaisessa kentässä kolme kultaista sulkakynää paaluittain. Gustaf von Numers, 1. tammikuuta 2007 (ottanut käyttöön Mietoisten vaakunan) | |
Naantali Mustassa kentässä minuskelikirjaimet vg, joiden yläpuolella avonainen ritarikruunu; kaikki kultaa. Olof Eriksson (piirtänyt uudelleen), 11. lokakuuta 1966 | |
Nousiainen Punaisessa kentässä piispanistuimella istuva Pyhä Henrik, joka polkee jaloillaan kirves kädessä maassa makaavaa miestä, kaikki kultaa. | |
Oripää Punaisessa kentässä kultainen hevosenpää, jonka kaula jatkuu kultaisena paaluna kilven alareunaan. Gustaf von Numers, 11. kesäkuuta 1968 | |
Paimio Punaisessa, kulta-apilasirotteisessa kentässä hopeinen napakaira. | |
Parainen Punaisessa kentässä hopeinen, kultakruunuinen ankkuri. Gustaf von Numers, 28. huhtikuuta 2009 (ottanut käyttöön Nauvon vaakunan)
| |
Pyhäranta Punaisessa kentässä kultainen apilaristi, jonka alaosa muodostaa ankkurin. | |
Pöytyä Punaisessa kentässä kultainen lyhde, jonka päällikkeenä hopeinen orsivaaka. | |
Raisio Hopeakentässä punaisella hevosella ratsastava Pyhä Martti leikkaamassa miekallaan kappaletta viitastaan. Pyhimyksen kasvot ja kädet luonnonväriä, puku sininen, viitta ja saappaat punaiset, miekka hopeaa sekä sädekehä ja tukka kultaa. Hevosen varustus ja varukset kultaa. | |
Rusko Punaisessa kentässä kolme kruunattua viikatteen terää alakkain; kaikki kultaa. Olof Eriksson, 1. tammikuuta 2009 (ottanut käyttöön Vahdon vaakunan) | |
Salo Punaisessa kentässä kultatammi ja sakarakoroinen kultalakio, jossa musta sarvi. Olof Eriksson, 1. tammikuuta 2009 (ottanut käyttöön Halikon vaakunan) | |
Sauvo Kultakentässä seisova naakka, saatteena kummallakin puolellaan kuusikärkinen kannustähti keskenään vastapalkeittain; kaikki mustia. | |
Somero Hopeisessa kentässä musta havupuun kanto, josta punaiset, kultasydämiset liekit nousevat ylös ja sivuille. | |
Taivassalo Punaisessa kentässä kultainen yksimastoinen purjealus, jonka purjeessa punainen Mantovan risti. | |
Turku Sinisessä kentässä kultainen goottilainen A-kirjain, jonka ympärillä neljä hopealiljaa 1 + 2 + 1. Tauno Torppo (piirtänyt uudelleen), sinettinä vuodesta 1309, ei vahvistettu | |
Uusikaupunki Hopeakentässä pystyssä selätysten kaksi sinistä haukea. Ahti Hammar (piirtänyt uudelleen), 4. tammikuuta 1960 | |
Vehmaa Kultakentässä punainen, ristisauvaa ja kirjaa pitelevä ja vihreää lohikäärmettä polkeva Pyhä Margareeta, jonka kasvot ja kädet luonnonväriä. |
Käytöstä poistuneet tai lakkautettujen kuntien vaakunat
Vaakuna | Kunnan nimi, vaakunan käytössäoloaika, kuvaus, suunnittelija ja vahvistamispäivä |
---|---|
Alastaro (1963–2008) Mustassa kentässä kaksi paaluittaista tulusrautaa selätysten, niiden kummallakin puolella apilanlehti; kaikki kultaa. Pentti Vakkamaa, 7. tammikuuta 1963 | |
Angelniemi (1962–1966) Punaisessa kentässä kultaiset kolmoisankkurit. | |
Askainen (1967–2008) Punaisessa kentässä ristikkäin kaksi hopeista marsalkansauvaa, joiden päätehelat kultaa. Sauvojen saatteena neljä kulta-apilaa. Gustaf von Numers, 27. huhtikuuta 1967 | |
Dragsfjärd (1962–2008) Sinisessä kentässä kultainen potkuri vinoristikkäin. | |
Halikko (1953–2008) Punaisessa kentässä kultatammi ja sakarakoroinen kultalakio, jossa musta sarvi. | |
Hiittinen (1964–1968) Punaisessa kentässä kultahirsi, jossa kaksi toisistaan poispäin suunnattua kolmikärkistä sinistä atraimenterää, joilla on yhteinen varsi. Gustaf von Numers, 8. lokakuuta 1964 | |
Houtskari (1951–2008) Hopeakentässä punainen kolmimastoinen hansalaiva purjehtimassa aaltokoroisella sinisellä tyviöllä, jossa kolme hopeista kalaa järjestettynä 2 + 1. Gustaf von Numers, 11. syyskuuta 1951 | |
Iniö (1956–2008) Punaisessa kentässä reunoihin ulottuva verkko, jonka päällikkeenä paalu; molemmat kultaa. Gustaf von Numers, 26. lokakuuta 1956 | |
Kaarina (1955–2008) Punaisessa kentässä hopeinen, yläreunaltaan rikottu teilausratas; päällikkeenä Pyhä Katariina, oikeassa kädessään miekka ja kohotetussa vasemmassa kädessään avonainen kirja; kaikki kultaa. | |
Kakskerta (1957–1967) Kultakentässä kaksi mustaa, peräsimellä varustettua venettä hirsittäin alatusten, kummassakin veneessä punainen porraspäädyn muotoinen tiilipino. | |
Kalanti (1951–1992) Punaisessa kilvessä aaltokoroinen hopeahirsi. Yläkentässä kultainen, mustalla raudoituksella varustettu matkavakka. Alakentässä kultainen koukkuaura, jonka kärki on musta. | |
Karinainen (1969–2004) Punaisessa kentässä kultainen irtoristi, jonka yläsakara on kolmihaaraisen havunoksan muotoinen. Gustaf von Numers, 12. maaliskuuta 1969 | |
Karjala (1964–1976) Punaisessa kentässä kultainen leili. | |
Karuna (1959–1968) Punaisessa kentässä esiin työntyvä, hopeinen käsivarsi pidellen kultaisessa jalassa palavaa hopeakynttilää, liekki kultaa. Gustaf von Numers, 20. toukokuuta 1959 | |
Kemiö (1963–2008) Kilpi lehmuskoroisesti puna-kultakatkoinen. Gustaf von Numers, 24. syyskuuta 1963 | |
Kiikala (1960–2008) Punaisessa kentässä kultainen nauris. | |
Kisko (1952–2008) Vihreässä kentässä kaksi vuorihakkua ristikkäin, niiden alapuolella apilakoroinen tyviö; kaikki hopeaa. | |
Korppoo (1956–2008) Kultakentässä musta kruunupää korppi siivet koholla; kruunu ja kieli punaiset. Gustaf von Numers, 27. joulukuuta 1956 | |
Kuusjoki (1964–2008) Kultaisessa kentässä vihreä palkki, jonka yläreuna havu- ja alareuna aaltokoroinen. | |
Lemu (1966–2008) Punaisessa kentässä alainen nelipuolainen pyörä, josta nousee apilaristi; kaikki hopeaa. | |
Loimaa (1952–2004) Sinisessä kilvessä palkeittain puupuntari; saatteena sen molemmin puolin paaluittainen tähkä; kaikki kultaa. Eino Vuori, 8. elokuuta 1952 | |
Loimaan kunta (1952–2004) Sinisessä kentässä paaluittan vehnäntähkä, jossa kaksi lehteä, saatteena neljä apilaristiä asetettuina 2 + 2; kaikki kultaa. Aake Kaarnama, 12. toukokuuta 1952 | |
Lokalahti (1963–1980) Puna-hopeakatkoinen kilpi; yläkentässä hopeinen, mustajalkainen, lentävä lokki; alakentässä reunoihin ulottuva punainen verkko. | |
Maaria (1956–1966) Punaisessa kentässä rukoukseen polvistunut Neitsyt Maria, saatteena kummallakin puolellaan Marian monogrammi; kaikki kultaa. | |
Masku (1964–2008) Punaisessa kentässä viisi kultaista haavanlehteä, asetettuina 1 + 3 + 1. | |
Mellilä (1969–2008) Vihreässä kentässä neljä kultatähkää, jotka yhtyvät varsistaan ristiksi. | |
Merimasku (1962–2008) Hopeakentässä tyvestä nouseva punainen pohjoisviitta (reimari). | |
Metsämaa (1964–1975) Punaisessa kentässä yläreunaltaan kuusikoroinen hopeahirsi. | |
Mietoinen (1961–2006) Punaisessa kentässä kolme kultaista sulkakynää paaluittain. Gustaf von Numers, 16. lokakuuta 1961 | |
Muurla (1960–2008) Punaisessa kentässä vesirattaan puolikas, josta kasvaa lilja, kaikki kultaa. | |
Mynämäki (1960–2006) Hopeakentässä punainen kärki, jossa kultainen nouseva apilaristi. | |
Naantalin maalaiskunta (1958–1963) Mustassa kentässä kultainen, ulkoreunaltaan liekkikoroinen vihkiristi. | |
Nauvo (1958–2008) Punaisessa kentässä hopeinen, kultakruunuinen ankkuri. Gustaf von Numers, 29. syyskuuta 1958 | |
Paattinen (1958–1972) Kultakentässä esiintyöntyvä, musta veneenkeula, jonka kokkapuulla seisoo siivet koholla musta, punavaruksinen varis. | |
Parainen (1961–2008) Punaisessa kentässä paaluittainen, siivekäs vuorimoukari, jonka varren alaosa muodostaa ankkurinperän ja sen kourat, kaikki kultaa. Gustaf von Numers, 26. kesäkuuta 1961 | |
Paraisten maalaiskunta (1952–1966) Punaisessa kentässä nouseva, reunoihin ulottuva, porttiholvilla varustettu muuri, jonka yläpuolella kolme simpukkaa; kaikki kultaa. Gustaf von Numers, 12. joulukuuta 1952 | |
Perniö (1957–2008) Punaisessa kentässä kaateinen auranterä, josta kasvaa viisi lehmuksen lehteä; kaikki kultaa. | |
Pertteli (1957–2008) Mustassa kentässä hopeinen P. Pärttyli, oikeassa kädessään punavartinen kultaveitsi, vasemmassa kultakirja, jonka kannessa punainen risti; sädekehä kultaa. Gustaf von Numers, 12. syyskuuta 1957 | |
Piikkiö (1955–2008) Punaisessa kentässä kolme nousevaa kultaista, apilakärkistä sudenhammasta. | |
Pyhämaa (1969–1973) Punaisessa kentässä kultaristi, jossa sininen mansikanlehti. Gustaf von Numers, 12. maaliskuuta 1969 | |
Rusko (1964–2008) Punaisessa kentässä nouseva piispansauva, jossa koristeena aurinko; kaikki kultaa. | |
Rymättylä (1953–2008) Sinisessä kentässä kaksi hopeista silakkaa hirsittäin, alatusten, joiden saatteena yhdeksän viisisakaraista kultatähteä ryhmitettynä 3:3:3. Gustaf von Numers, 14. joulukuuta 1953 | |
Salo (1949–2008) Sinisessä kilvessä kultaisella aaltoviivalla uiva hopeinen joutsen ja sen yläpuolella hopeinen lilja: oikeassa kolkassa vasemmalta esiin työntyvä haarniskoitu pistoolia pitelevä käsivarsi. Kilven päällä herttuankruunu. Jac. Ahrenberginn mukaan vuodelta 1902, 24. syyskuuta 1949 | |
Somerniemi (1954–1976) Sinisessä kentässä hopeinen haaruristi, jossa kolme punaista ruusua asetettuina 2+1. | |
Suomusjärvi (1957–2008) Nyhäkoron kolmesti hopeaan ja punaiseen katkaisema kilpi. Heikki Paaer, 5. kesäkuuta 1957 | |
Särkisalo (1956–2008) Vihreässä kentässä kultainen ankkuri, jonka molemmin puolin saatteena hopeinen simpukka. | |
Tarvasjoki (1951–2014) Punaisessa kentässä alainen, aaltokoroinen hopeahirsi, josta nousee kultainen kauris. Ahti Hammar, 30. marraskuuta 1951
| |
Uskela (1952–1966) Punaisessa kentässä kaksi hopeista, paaluittaista häränsarvea, joiden välissä kultalilja. Gustaf von Numers, 23. elokuuta 1952 | |
Vahto (1963–2008) Punaisessa kentässä kolme kruunattua viikatteen terää alakkain; kaikki kultaa. | |
Velkua (1968–2008) Punaisessa kentässä kultainen veneen peräsin varsineen. Gustaf von Numers, 19. maaliskuuta 1968 | |
Västanfjärd (1962–2008) Punaisessa kentässä kaateinen polviorsi ja yläpuolella saatteena laivakello; molemmat kultaa. Gustaf von Numers, 18. joulukuuta 1962 | |
Yläne (1957–2008) Kilpi katkoinen, yläkenttä punainen ja alakenttä kultaa, josta kasvaa kolme kultaista kuusta; alakentässä punainen hirsi. Gustaf von Numers, 22. lokakuuta 1957 |
Lähteet
- Suomen kunnallisvaakunat. Suomen Kunnallisliitto, 1982. ISBN 951-773-085-3.