Tyrskyahvenet
| Tyrskyahvenet | |
|---|---|
 Juovatyrskyahven (Embiotoca lateralis) | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Lahko: | Ahvenkalat Perciformes |
| Alalahko: | Labroidei |
| Heimo: | Tyrskyahvenet Embiotocidae Agassiz, 1853 |
| Suvut | |
| |
| Katso myös | |
| | |
| Infobox OKNimi-testi OK | |
Tyrskyahvenet (Embiotocidae) on ahvenkaloihin kuuluva heimo. Heimon lajit ovat pääasiassa mereisiä ja niitä tavataan pohjoiselta Tyyneltämereltä.
Lajit ja anatomia
Varhaisimmat tyrskyahventen heimoon kuuluvat fossiilit on ajoitettu eoseeni- ja plioseenikausille. Nykyään heimoon kuuluu 24 lajia 13 suvussa. Tyrskyahvenet ovat korkearuumiisia kaloja ja suurin laji Rhacochilus toxotes voi saavuttaa 45 cm:n pituuden. Heimon lajeille tyypillisiä piirteitä ovat selkäevän viereinen suomuista koostuva harjanne, haarautunut pyrstöevä ja pienehkö suu. Tyrskyahvenkoiraiden peräevä on pidentynyt.[1][2][3]
Levinneisyys ja elintavat
Tyrskyahvenlajeista 20 elää Pohjois-Amerikan Tyynenmeren rannikolla ja 3 Japanista Koreaan ulottuvalla alueella. Kaikki paitsi Kalifornian hitaasti virtaavissa makeissa vesissä tavattava järvityrskyahven (Hysterocarpus traskii) ovat mereisiä ja niitä tavataan läheltä rannikkoa koralliriutoilta, kivikkopohjilta, vesikasvillisuuden joukosta tai vuorovesilammikoista.[1][2][3]
Tyrskyahventen ravinto koostuu pienistä selkärangattomista eläimistä. Heimon ainutlaatuinen piirre Labroidei-alalahkossa on se, että poikaset kehittyvät naaraan munasarjoissa ja naaras synnyttää eläviä poikasia ja esimerkiksi pikkutyrskyahvenkoiraat (Micrometrus minimus) ovat sukukypsiä heti synnyttyään. Poikaset saavat happea ja ravintoa naaraan verenkierrosta.[1][2][3]
Lajeja
- raitatyrskyahven (Amphistichus argenteus)
- marmorityrskyahven (Amphistichus rhodoterus)
- kiiltotyrskyahven (Cymatogaster aggregata)
- japanintyrskyahven (Ditrema temminckii)
- mustapyrstötyrskyahven (Embiotoca jacksoni)
- juovatyrskyahven (Embiotoca lateralis)
- hopeatyrskyahven (Hyperprosopon ellipticum)
- sateenkaarityrskyahven (Hypsurus caryi)
- järvityrskyahven (Hysterocarpus traskii)
- riuttatyrskyahven (Micrometrus aurora)
- kelppityrskyahven (Micrometrus frenatus)
- pikkutyrskyahven (Micrometrus minimus)
- viirityrskyahven (Neoditrema ransonnetii)
- valkotyrskyahven (Phanerodon furcatus)
- paalutyrskyahven (Rhacochilus vacca)
- punatyrskyahven (Zalembius rosaceus)[4]
Lähteet
- ↑ a b c Family Embiotocidae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 31.8.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c Tim M. Berra: Freshwater Fish Distribution, s. 450-452. University of Chicago Press, 2007. ISBN 9780226044422. Teoksen verkkoversio (viitattu 31.08.2011). (englanniksi)
- ↑ a b c Gene S. Helfman, Bruce B. Collette, Douglas E. Facey & Brian W. Bowen: The diversity of fishes, s. 136, 307. John Wiley and Sons, 2009. ISBN 978-1-4051-2494-2. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 31.08.2011). (englanniksi)
- ↑ Varjo, Markku.: Maailman kalojen nimet. Helsinki: Suomen biologian seura Vanamo, 2004. 58380354. ISBN 9519108130, 9789519108131. Teoksen verkkoversio (viitattu 21.9.2019).
|
