Telluuritetrafluoridi

Telluuritetrafluoridi
Tunnisteet
CAS-numero 15192-26-4
PubChem CID 167258
Ominaisuudet
Molekyylikaava TeF4
Moolimassa 203,6
Ulkomuoto Väritön kiteinen aine
Sulamispiste 129 °C[1]
Kiehumispiste 195 °C (hajoaa)[1]
Liukoisuus veteen Reagoi veden kanssa
Infobox OK

Telluuritetrafluoridi (TeF4) on telluurin ja fluorin muodostama epäorgaaninen molekyyliyhdiste. Yhdistettä voidaan käyttää muiden telluuriyhdisteiden valmistukseen.

Ominaisuudet, valmistus ja käyttö

Huoneenlämpötilassa telluuritetrafluoridi on väritöntä tai valkoista kiteistä ainetta. Sen alkeiskoppi on ortorombinen[2]. Yhdiste hydrolysoituu veden vaikutuksesta. Se myös reagoi useiden metallien, kuumennettaessa jopa kullan, kanssa muodostaen fluorideja ja tellurideja. Voimakkaasti kuumennettaessa telluuritetrafluoridi hajoaa telluuriksi ja telluuriheksafluoridiksi. Telluuritetrafluoridi on Lewis-happo ja reagoi esimerkiksi fluoridien kanssa kompleksiseksi pentafluorotelluraatti(IV)ioniksi ([TeF5]-).[3][4][5][6][7]

Telluuritetrafluoridia voidaan valmistaa telluurista ja fluorista kuumentamalla. Muita tapoja ovat telluuridioksidin reaktio fluoraavien reagenssien kanssa ja alkalimetallipentafluorotelluraattien kuumentaminen.[5][6][7]

Te + 2 F2 → TeF4

Telluuritetrafluoridia käytetään telluuriyhdisteiden valmistukseen[7].

Lähteet

  1. ↑ a b William M. Haynes, David R. Lide, Thomas J. Bruno: CRC Handbook of Chemistry and Physics, s. 4–94. 39th Edition. CRC Press, 2012. ISBN 978-1439880494. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 26.7.2021). (englanniksi)
  2. ↑ A. J. Edwards & F. I. Hewaidy: Fluoride crystal structures. Part IV. Tellurium tetrafluoride. Journal of the Chemical Society A, 1968, nro 0, s. 2977-2980. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 26.7.2021. (englanniksi)
  3. ↑ James E. Hoffmann, Michael G. King, C. Carapella, J. E. Oldfield & R. D. Putnam: Tellurium and Tellurium Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2011.
  4. ↑ Guy Knockaert: Tellurium and Tellurium Compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2011.
  5. ↑ a b Egon Wiberg, Nils Wiberg, Arnold Frederick Holleman: Inorganic chemistry, s. 589. Academic Press, 2001. ISBN 978-0-12-352651-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 26.7.2021). (englanniksi)
  6. ↑ a b Axel Haupt: Organic and Inorganic Fluorine Chemistry, s. 119. Walter de Gruyter, 2021. ISBN 978-3-527-065929-0. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 26.7.2021). (englanniksi)
  7. ↑ a b c Risto Laitinen, Raija Oilunkaniemi: Selenium and Tellurium Reagents. Walter de Gruyter, 2019. ISBN 978-3110527940. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 26.7.2021). (englanniksi)