Santelikasvit

Santelikasvit
Santalum acuminatum -lajin hedelmä.
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Kasvit Plantae
Alakunta:	Streptophyta
Kaari:	Versokasvit Embryophyta
Alakaari:	Putkilokasvit Tracheophyta
Yläluokka:	Euphyllophyta
Luokka:	Siemenkasvit Spermatophyta
Alaluokka:	Koppisiemeniset Angiospermae
Lahko:	Santalales
Heimo:	Santelikasvit Santalaceae R.Br., nom. cons.
Katso myös
Santelikasvit Wikispeciesissä Santelikasvit Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Santelikasvit eli santelipuukasvit (Santalaceae) on keskikokoinen kasviheimo koppisiemenisten Santalales-lahkossa.

Tuntomerkit

Santelikasveihin kuuluu ruohoja, pensaita ja pieniä puita. Useimmat lajit ovat puoliloisia; ne kykenevät yhteyttämään, mutta imevät vettä ja ravinteita tosista kasveista imujuurten eli haustorioiden avulla. Heimossa on myös päällyskasveja. Lehdet sijaitsevat tavallisesti kierteisesti ja ovat tavallisesti yksinkertaisia, ehytlaitaisia ja korvakkeettomia, joillakin lajeilla suomumaisia, ja joillakin lajeilla verson haarat ovat lehtimäisiä laakavarsia. Kukinto on tähkä, terttu tai mykerö. Kukat ovat pieniä, 3–8-lukuisia, pohjus toisinaan maljamainen hypanthium, verhiö puuttuu ja vihertävän tai värillisen yhdislehtisen teriön sisäpinnalla on tavallisesti karvatupsu. Heteet kiinnittyvät teriöön. Heteiden kanssa on vuorottain usein kookkaita mesirauhasia. Sikiäin on 2–5-lehtinen, yhdislehtinen ja kehänalainen, luotti usein nuppimainen tai liuskainen. Siemenaiheet ovat suoria tai eivät erotettavissa. Hedelmä on marjamainen tai pähkinä. Siemenkuori on hyvin heikosti kehittynyt tai puuttuu.^[1]^[2]

Levinneisyys

Santelikasvit kasvavat laajalle levinneinä, erityisesti kuitenkin tropiikissa. Kasvupaikat ovat pääasiassa melko kuivia.^[1]^[2]

Luokittelu

Heimossa on 44 sukua ja 990 lajia. Runsaslajisimmat suvut ovat hämähäkinruohot (Thesium, 345 lajia), Phoradendron (235 lajia), mistelit (Viscum, 65–150 lajia) ja Dendrophthora (70 lajia).^[2]

Suvut

Santelikasvien suvut:^[3]^[4]

Acanthosyris Griseb.
Amphorogyne Stauffer & Hürl.
Anthobolus R.Br.
Arceuthobium M.Bieb. – kääpiömistelit
Buckleya Torr.
Cervantesia Ruiz & Pav.
Choretrum R.Br.
Cladomyza Danser
Colpoon Bergius
Comandra Nutt.
Daenikera Hürl. & Stauffer
Dendromyza Danser
Dendrophthora Eichler
Dendrotrophe Miq.

Dufrenoya Chatin
Elaphanthera N.Hallé
Exocarpos Labill.
Geocaulon Fernald
Ginalloa Korth.
Iodina tai Jodina Meisn.
Korthalsella Tiegh.
Kunkeliella Stearn – puikkiot
Leptomeria R.Br.
Mida A.Cunn. ex Endl.
Myoschilos Ruiz & Pav.
Nanodea Gaertner
Nestronia Raf.
Notothixos Oliv.

Okoubaka Pellegr. & Normand
Omphacomeria A.DC.
Osyridicarpos A.DC.
Osyris L. – tuonenmarjat
Phacellaria Benth.
Phoradendron Nutt.
Pyrularia Michx.
Rhoiacarpos A.DC.
Santalum L. – santelit eli santelipuut
Scleropyrum Arn.
Spirogardnera Stauffer
Thesidium Sonder
Thesium L. – hämähäkinruohot
Viscum L. – mistelit

Käyttö

Heimon tunnetuin laji ja taloudellisesti merkittävin on intiansanteli eli santelipuu (Santalum album). Australialaisella lajilla Exocarpos cupressiformis ja Acanthosyris falcata -lajeilla on syötävät hedelmät. Edellisellä lajilla mehevä osa on turvonnut ja punaiseksi muuttunut kukkaperän kärkiosa.^[1]

Kuvia

Arceuthobium abietinum -kääpiömistelilaji loisii harmaapihdalla (Abies concolor).
Comandra livida
Dendrophthora costaricensis
Exocarpos cupressiformis -lajin syötävä kukkaperän mehevöitymä (punainen).
Geocaulon lividum
Iodina rhombifolia
Korthalsella complanata on Havaijilla endeeminen laji.
Leptomeria drupacea
Myoschilos oblongum -lajin hedelmä ja kukkia.
Osyridicarpos schrimperianus
Phoradendron bolleanum eräällä sypressikasvilla.
Ketohämähäkinruoho (Thesium alpinum)
Viscum combreticola -mistelilaji Etelä-Afrikassa.

Lähteet

Kasvien maailma. Otavan iso kasvitietosanakirja. Osa 4. – Otava, Helsinki 1981. ISBN 951-1-06068-6
Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/.