Rodriguezinkaija
| Rodriguezinkaija | |
|---|---|
 Rodriguezinkaija (J.G. Keulemansin maalaus, 1907) | |
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Hävinnyt [1] | |
|
| |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Papukaijalinnut Psittaciformes |
| Heimo: | Kaijat Psittaculidae |
| Suku: | Kaijat Psittacula |
| Laji: | exsul |
| Kaksiosainen nimi | |
| Psittacula exsul | |
| Katso myös | |
| | |
| Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK | |
Rodriguezinkaija (Psittacula exsul) oli Mauritiuksen saaristossa elänyt kaijalaji.
Koko ja ulkonäkö
Rodriguezinkaijan pituus oli noin 40 cm. Sen höyhenpuvun pääväri oli vaalean turkoosi, jossa oli harmahtava vivahde. Naamassa oli musta kaareva juova. Koiraan ylänokka oli punainen, alanokka musta, naaraan nokka oli kokonaan musta. Iiris oli keltainen ja koivet harmaat.
Esiintyminen
Rodriguezinkaija eli Mauritiuksen saaristossa Rodriguesin saarella. Se oli yleinen ja kesy vuosina 1691–1693, jolloin ranskalainen François Leguat asui saarella. Sen lihan sanottiin olevan hyvän makuista. Lajista on säilynyt vain kaksi museoyksilöä, joista viimeisen ampui herra Vandorous 14. elokuuta 1875. Molemmat yksilöt, naaras ja koiras, ovat Cambridgen yliopiston museossa. Sen jälkeen lajista on vain epävarmoja havaintoja ja sen uskotaan kuolleen sukupuuttoon. Katoamisen syynä olivat todennäköisesti metsästys ja elinympäristön hävitys.
Elinympäristö
Rodriguezinkaijat elivät metsissä.
Ravinto
Rodriguezinkaijat söivät ainakin erään oliivipuuta muistuttavan puun pähkinöitä.
Lähteet
- Forshaw, Joseph M. & Cooper, William T. 1977: Parrots of the World. - T.F.H. Publications, Inc. New Jersey. ISBN 0-87666-959-3
- World Parrot Trust
Viitteet
- ↑ BirdLife International: Psittacula exsul IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 30.4.2014. (englanniksi)
| ||||||||||
