Raaseporin läänin ja Hattulan kihlakunnan tuomiokunta
Raaseporin läänin ja Hattulan kihlakunnan tuomiokunta oli 1653–1776 toiminnassa olut Turun hovioikeuden alaisuuteen kuulunut kihlakunnantuomarin virka-alue.[1] Sitä edeltävinä aikoina Uudenmaan maakunnassa oli ollut käytössä useita erilaisia tuomiokuntajakoja. Keskiajalla Uudellamaalla oli kolme tuomiokuntaa: Raaseporin kihlakunnan läntinen tuomiokunta, Raaseporin kihlakunnan itäinen tuomiokunta ja Itä-Uudenmaan tuomiokunta.[2] Uudella ajalla Uudellamaalla oli Raaseporin (läänin) tuomiokunta ja Porvoon (läänin) tuomiokunta. Raaseporin tuomiokunta oli vuodet 1558–1563 jaettuna kahteen tuomiokuntaan: Raaseporin läntiseen tuomiokuntaan ja Raaseporin itäiseen tuomiokuntaan.[3] Vuonna 1653 muodostettiin osasta Porvoon tuomiokuntaa ja osasta Lappeen tuomiokuntaa Kyminkartanon tuomiokunta. Vuosina 1659–1750 Porvoon tuomiokunta ja Hollolan tuomiokunta olivat yhdistettynä yhdeksi tuomiokunnaksi nimeltään Hollolan kihlakuntien ja Porvoon läänin tuomiokunta.[4]
Raaseporin läänin ja Hattulan kihlakunnan tuomiokuntaan kuuluivat vuoden 1680 tuomiokirjan mukaan seuraavat pitäjät:[5]
- Raaseporin lääni
- Hattulan kihlakunta
Isonvihan (1713–1721) aikana tuomiokunnassa pidettiin viimeiset käräjät ennen keskeytystä talvella 1713 ja käräjien pito aloitettiin uudelleen helmikuussa 1722. Pikkuvihan (1742–1743) aikana järjestettiin käräjät sekä vuonna 1742 että vuonna 1743.[5]
Vuoden 1776 uudelleenjärjestelyssä tuomiokunnan uudeksi nimeksi päätettiin Raaseporin itäisen ja läntisen kihlakunnan tuomiokunta. Tässä järjestelyssä Lopen pitäjä siirrettiin Sääksmäen ylä- ja alakihlakuntien tuomiokuntaan.[5]
Lähteet
- Håkon Holmberg et al.: Suomen tuomiokunnat ja kihlakunnantuomarit, Suomen kihlakunnantuomarien yhdistys 1959.