Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kuntien vaakunat
Pohjois-Pohjanmaan maakunta Sinisessä kentässä kuusi juoksevaa hopeista kärppää, joiden hännänpäät mustat, sijoitettuna 2 + 2 + 2. |
Vaakuna | Kunnan nimi, vaakunan kuvaus, suunnittelija ja vahvistamispäivä |
---|---|
Alavieska Vihreässä kentässä ristikkäin kaksi hopeaviikatetta, joiden terät kultaa. Kaj Kajander, 25. marraskuuta 1960 | |
Haapajärvi Sinisessä kentässä palkeittain hopeinen, siivekäs nuoli, jonka kärki ja sulat kultaa. Gustaf von Numers, 10. helmikuuta 1959 | |
Haapavesi Sinisessä kentässä hopeinen haapa, sen alapuolella aaltokoroinen hopeatyviö, jossa sininen, kultanastainen suksisauvan sompa. A. O. Jääskö, 10. lokakuuta 1953 | |
Hailuoto Sinisessä kentässä hopeinen merihankain. Teuvo Pakkala, 19. joulukuuta 1966 | |
Ii Hopea kentässä aaltokoroinen oikea pieli ja hylje; molemmat sinisiä. Kaj Kajander, 1. tammikuuta 2007 (ottanut käyttöön Kuivaniemen vaakunan) | |
Kalajoki Kultakentässä sininen, kaksimastoinen kaljaasi. Gustaf von Numers, 1. tammikuuta 2010 (ottanut käyttöön Himangan vaakunan) | |
Kempele Sinisessä kentässä aaltokoroinen vasen pieli ja kaksi alakkain, yläviistoon lentävää sorsaa; kaikki hopeaa. | |
Kuusamo Punakentässä hopeinen juokseva poro, jonka yläpuolella kultainen revontuli. | |
Kärsämäki Hopeakentässä tyviö ja vene, molemmat siniset, veneestä nousee seitsemän punaista tulikielekettä. Gustaf von Numers, 5. lokakuuta 1964 | |
Liminka Sinisessä kentässä aaltokoroinen oikea pieli ja kolme kävelevää kärppää alatusten; kaikki muu on hopeaa paitsi kärppien hännänpäät ovat mustat. | |
Lumijoki Sinisessä kentässä alainen aaltokoroinen hirsi, jonka yläpuolella lumikide; molemmat hopeaa. Toivo Mikkonen ja Kaj Kajander, 11. heinäkuuta 1969 | |
Merijärvi Sinisessä kentässä kaarikoroisesta tyviöstä nousevaan sinkilään kiinnitetty rengas, kaikki hopeaa. Gustaf von Numers, 27. huhtikuuta 1967 | |
Muhos Aaltokorokatkoisen kilven sinisessä yläkentässä hopeinen lohi ja hopeisessa alakentässä kolme sinistä yksipolvekkeista salamaa vierekkäin. | |
Nivala Vihreässä kentässä yksipuolinen kultainen puuportti. | |
Oulainen Vihreässä kentässä pystyssä kultainen rapu. | |
Oulu Punaisessa kentässä hopeisesta tyviöstä nouseva kultainen, sinisin portti- ja ikkuna-aukoin varustettu linna, jossa neljä viirein koristettua kupukattoista tornia; tyviössä sininen, punavaruksinen lohi. Martti Heikura (piirtänyt uudelleen), 11. helmikuuta 1954 | |
Pudasjärvi Kultakentässä musta, kävelevä, punavaruksinen karhu, jonka yläpuolella musta, kuusikoroinen lakio, jossa Otavan seitsentähtinen tähtikuvio; kukin tähti kultaa, viisisakarainen. Gustaf von Numers, 26. syyskuuta 1950 | |
Pyhäjoki Sinisessä kentässä hopeinen kultavaruksinen hanhi, jonka alapuolella kultainen kruunu ja risti alakkain. | |
Pyhäjärvi Sinisessä kentässä nouseva kärjestä teroitettu rajapaalu, jonka saatteena kummallakin puolella naularisti; kaikki hopeaa. | |
Pyhäntä Punaisessa kentässä on kolme alaista hirttä, joiden päällikkeenä on viisi tyvestä nousevaa suippokärkistä paalua; kaikki hopeaa. | |
Raahe Punaisessa kentässä alaisen aaltokoroisen hopeatyviön - josta nousee kultainen kummeli (merimerkki) - yläpuolella ryntäävän hevosen selässä istuva haarniskoitu ratsumies, jolla oikeassa kädessään viirillä varustettu peitsi, kaikki muut hopeaa paitsi kypärän kruunu ja silmikko sekä viiri, suitset, satulaloimi ja kannukset kultaa. Olof Eriksson (vanhan vaakunan pohjalta), 24. syyskuuta 1963 | |
Reisjärvi Sinisessä kentässä hopeinen, viisihaarainen atraimen terä. Gustaf von Numers, 3. marraskuuta 1952 | |
Sievi Vihreässä kentässä apilakoroinen lakio (yliskenttä) ja aaltokoroinen hirsi; molemmat kultaa. Gustaf von Numers, 30. toukokuuta 1950 | |
Siikajoki Sinisellä kilvellä yläreunaltaan sahakoroinen ja alareunaltaan aaltokoroinen hirsi, jonka yläpuolella kolme kuusisakaraista tähteä rinnakkain ja alapuolella siika, kaikki hopeaa. Ruukin ja Siikajoen kunnanvaltuustot, Kaisu Tuomi, Tommi Lepojärvi ja Pekka Tuokila, 1. tammikuuta 2007 | |
Siikalatva Sinisellä kilvellä aaltokoroinen tyviö ja neljä lentävää joutsenta palkittain; kaikki hopeaa. Mikko Savolampi, 1. tammikuuta 2009 | |
Taivalkoski Punaisessa kentässä justeerisaha, tämän yläpuolella kuusikoroinen lakio; kaikki hopeaa. | |
Tyrnävä Sinisessä kentässä kolme hopeista punaovista latoa asetettuina 2 + 1. | |
Utajärvi Vihreässä kentässä hopeinen aaltokoroinen vastapalkki, jossa musta tervavene. | |
Vaala Punaisessa kentässä alainen, kaateinen polviorsi, josta nousee kolmisakarainen torni; molemmat hopeaa. | |
Ylivieska Hopeakentässä sininen, apilapäinen haaruristi. |
Käytöstä poistuneet tai lakkautettujen kuntien vaakunat
Vaakuna | Kunnan nimi, vaakunan käytössäoloaika, kuvaus, suunnittelija ja vahvistamispäivä |
---|---|
Haukipudas (1952–2012) Sinisessä kentässä alakkain kolme uivaa hopeahaukea, joiden varukset punaiset; alapuolella sahakoroinen hopeatyviö. | |
Ii (1966–2006) Kulta-sinikatkoinen kilpi; yläkentässä sininen orsivaaka, alakentässä reunoihin ulottuva kultaverkko. | |
Kalajoki (1953–2009) Sinisessä kentässä reunoihin ulottuva kultainen verkko, jonka päällä uiva, hopeinen lohi. | |
Kestilä (1967–2008) Punaisessa kentässä ristikkäin kaksi hopeista puulusikkaa. | |
Kiiminki (1968–2012) Vihreässä kentässä kolme hopeateräistä ja kultakahvaista vuolinrautaa asetettuina 2 + 1. Olof Eriksson ja professori Oskari Jauhiainen, 1. lokakuuta 1968 | |
Kuivaniemi (1967–2006) Hopeakentässä aaltokoroinen vasen pieli ja hylje, molemmat sinisiä. | |
Oulujoki (1952–1964) Sinisessä kentässä reunoihin ulottuva verkko, jonka päällikkeenä aaltokoroinen hirsi; kaikki hopeaa. | |
Oulunsalo (1968–2012) Sinisessä kentässä hopeinen, kultavaruksinen, seisova kuovi, siivet koholla. Gustaf von Numers, 1. lokakuuta 1968 | |
Paavola (1967–1972) Sinisessä kentässä kaksi hopeista, yläreunaltaan sahakoroista ja alareunaltaan aaltokoroista hirttä. | |
Pattijoki (1968–2002) Hopeakentässä sininen palkki, jossa kultainen kauran röyhy. Gustaf von Numers, 15. helmikuuta 1968 | |
Piippola (1966–2008) Sinisessä kentässä sudenhammaskoroinen lakio - kolme ylöspäin suuntautuvaa sudenhammasta näkyvissä - sekä kolme kaateista kuokanterää vieretysten; kaikki hopeaa. Aake Kaarnama, 21. syyskuuta 1966 | |
Pulkkila (1964–2008) Hopeakentässä kaateinen, punainen haaruristi, jonka saatteena kolme mustaa kuulaa asetettuina 2 + 1. Toivo Vuorela, 21. elokuuta 1964 | |
Rantsila (1964–2008) Mustassa kentässä alainen aaltokoroinen hopeinen vastapalkki, saatteena vasemmassa yläkulmassa kuusisakarainen kultatähti. | |
Rautio (1953–1972) Sinisessä kentässä hopeinen alasin. Osmo Tokkola ja Gustaf von Numers, 7. marraskuuta 1953 | |
Revonlahti (1958–1972) Sinisessä kentässä aaltokoroinen tyviö, josta kasvaa kolme kuusta, saatteena lakioittain kolme kuusisakraista tähteä, kaikki hopeaa. Markus Niinimaa ja Kaj Kajander, 3. tammikuuta 1968 | |
Ruukki (1973–2006) Sinisessä kentässä kaksi yläreunaltaan sahakoroista ja alareunaltaan aaltokoroista hirttä, joiden välissä saatteena kolme kuusisakaraista tähteä, kaikki hopeaa. | |
Saloinen (1967–1972) Sinisessä kentässä rengas, jonka ulkoreunasta versoaa säteittäisesti kahdeksan apilanlehteä; kaikki hopeaa. Gustaf von Numers, 10. helmikuuta 1967 | |
Siikajoki (1954–2006) Sinisessä kentässä kolme uivaa hopeasiikaa alakkain. | |
Temmes (1965–2000) Vihreässä kentässä alaisen aaltokoroisen hirren yläpuolella yksikorvainen maitokiulu; kumpikin kultaa. | |
Vihanti (1951–2012) Vihreässä kentässä viikatteen terä, saatteena sen kummallakin puolella kolme vesilehvää, kaikki hopeaa. | |
Yli-Ii (1967–2012) Sinisessä kentässä pystyasennossa kaksi kahtaalle suuntautuvaa yksipolvekkeista kultasalamaa, joiden kärjet muodostavat apilanlehden. | |
Ylikiiminki (1957–2008) Sinisessä kentässä kolme kultaista pajurekeä alakkain. |