Paunikot

Paunikot
Rahapaunikon eli rahapuun (Crassula ovata) lehtiä.
Tieteellinen luokittelu
Kunta:	Kasvit Plantae
Kladi:	Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi:	Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi:	Koppisiemeniset Magnoliophytina
Kladi:	Aitokaksisirkkaiset Eudicots
Lahko:	Saxifragales
Heimo:	Maksaruohokasvit Crassulaceae
Suku:	Paunikot Crassula L.
Tyyppilaji
peikonpaunikko Crassula perfoliata L.
Katso myös
Paunikot Wikispeciesissä   Paunikot Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Paunikot eli kiiltopaunikot (Crassula) on monimuotoinen mehikasvisuku maksaruohokasvien heimossa ja myös heimon tyyppisuku. Paunikkojen suvun aiempia suomenkielisiä nimiä ovat myös paksulehdet ja krassulat.^[1]

Paunikkolajeja on 205. Niitä esiintyy maailmanlaajuisesti.^[2] Sukuun kuuluu lukuisia huonekasveina viljeltyjä lajeja, jotka yleensä ovat kotoisin Etelä-Afrikasta. Yksi laji, vesipaunikko, kasvaa luonnonkasvina myös Pohjoismaissa ja Suomessa.

• vesipaunikko eli paunikko (Crassula aquatica)
• jättipaunikko (Crassula arborescens)
• kenttäpaunikko (Crassula campestris)
• karamellipaunikko eli karamellikukka (Crassula coccinea)
• näkinpaunikko (Crassula helmsii)
• valkopaunikko (Crassula lactea)
• pilkkupaunikko (Crassula multicava)
• liekopaunikko (Crassula muscosa)
• ruusukepaunikko (Crassula orbicularis)
• rahapaunikko eli rahapuu (Crassula ovata)
• peikonpaunikko (Crassula perfoliata)
• kauluspaunikko (Crassula perforata)
• paasipaunikko (Crassula rupestris)
  • kalliopaunikko (Crassula rupestris subsp. marnieriana)
• mätäspaunikko (Crassula schmidtii)
• ristipaunikko (Crassula tetragona)
• sammalpaunikko (Crassula tillaea)
• kyyrypaunikko (Crassula vaillantii)^[1][3]
• tähtimöpaunikko (Crassula alsinoides)
• kivipaunikko (Crassula brevifolia)
• paasipaunikko (Crassula rupestris)
• kimppapaunikko (Crassula socialis)

• Suomen Lajitietokeskus: Paunikot (kiiltopaunikot) – Crassula