Nordkalk

Nordkalk Oy Ab
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1991
Toimitusjohtaja Paul Gustavsson
Kotipaikka Parainen
Toiminta-alue Pohjois-Eurooppa
Toimiala mineraaliteollisuus
Liikevaihto 300 M€ (2018)
Henkilöstö noin 1000
Tytäryhtiöt Suomen Karbonaatti Oy
Omistaja SigmaRoc
Kotisivu www.nordkalk.fi
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo
Kalkkikivikaivosta Paraisilla.

Nordkalk on kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja. Yrityksellä on toimintaa yli 30 paikkakunnalla muun muassa Suomessa, Ruotsissa, Puolassa, Norjassa, Virossa ja Venäjällä. Nordkalkin tuotteita käytetään muun muassa paperi-, teräs- ja rakennusaineteollisuudessa sekä ympäristönhoidossa ja maataloudessa.

Historia

Kalkkikiveä on louhittu Paraisilla 1600-luvulta lähtien, mahdollisesti jopa jo 1300-luvulla. Marraskuun 26. 1898 perustettiin Pargas Kalkbergs Aktiebolag, josta myöhemmin tuli Partek Oyj. Kalkkiliiketoiminta yhtiöitettiin elokuussa 1991 Nordkalk Oy Ab:ksi (myöhemmin Partek Nordkalk Oy). Kone Oyj osti Partekin vuonna 2001 ja myi Nordkalkin seuraavana vuonna sijoittajaryhmän perustamalle NK-Holding Oy:lle.[1] Nordkalk sulautui vuonna 2004 NK-Holding Oy Ab:hen, joka muutti samalla nimensä Nordkalk Oyj Abp:ksi.

Omistus

Nordkalkin ostajaryhmään kuului vuonna 2002 Capmanin hallinnoimien rahastojen ja Ahlström Capitalin lisäksi muun muassa Rettig-Yhtymä (nyk. Rettig Group) 1,9 %:n osuudella. Rettig nosti osuutensa Nordkalkista 21 %:iin vuonna 2006 ja 49 %:iin vuonna 2009. Toukokuussa 2010 Rettig Group osti loput 51 % Nordkalkin osakkeista. [2] Heinäkuussa 2021 brittiläinen SigmaRoc osti Nordkalkin. Kauppahinta oli 500 miljoonaa euroa.[3]

Tuotteet

Nordkalkin tärkeimmät tuoteryhmät ovat:

  • Kalkkikivi (kalsiitti eli kalsiumkarbonaatti ja dolomiitti)
  • Poltettu kalkki (kalsiumoksidi) ja sammutettu kalkki (kalsiumhydroksidi)
  • Paperipigmenttien raaka-aineet (rikastettu kalsiitti ja poltettu kalkki)
  • Wollastoniitti
  • Erikoistuotteet

Toiminta Suomessa

Tytyrin kalkkitehdas ja -kaivos Lohjalla.

Paraisilla sijaitsee pääkonttori, kehityskeskus, kalkkitehdas, Parfill-tehdas ja kaivos lajittelulaitoksineen.

Kaivokset

  • Kerimäen Louhella sijaitsee maanalainen kaivos, avolouhos, kalkkitehdas, sammutuslaitos sekä jauhatuslaitos. Louhessa tuotetaan pääasiassa jauhettuja tuotteita. Parikymmentä ihmistä työllistävä toiminta Louhella loppuu kesäkuussa 2019[4].
  • Lappeenranta, Ihalaisen kaivoksen yhteydessä paperipigmentin raaka-aineita ja wollastoniittia valmistavat rikastamot. Nordkalkin tytäryhtiö Suomen Karbonaatti Oy valmistaa kalsiumkarbonaattipohjaisia päällystyspigmenttejä sekä täyteaineita paperi- ja kartonkiteollisuudelle.
  • Lohja, aiemmin Oy Lohja Ab:lle kuulunut Tytyrin maanalainen kaivos, jonka yhteydessä sijaitsee myös kalkkitehdas, joka tuottaa kalkkia paperiteollisuudelle.
  • Siikainen, Otamon louhoksen yhteydessä sijaitsee lähinnä maanparannuskalkkia valmistava tehdas.
  • Sipoo, maanalainen kaivos, joka on louhittu pääasiassa meren alle jopa 225 metrin syvyyteen. Kaivoksen yhteydessä myös kalkkitehdas.
  • Vampulassa yhtiöllä on kalkkilouhokset Punolassa, Siivikkalassa ja Matkusjoella. Paikkakunnalla valmistetaan maanparannuskalkkia, asfalttifilleriä sekä kalsiittia.
  • Vimpelissä kalkkia louhitaan Ryytimaan ja Vesterbackan louhoksista. Siitä valmistetaan pääasiassa maanparannuskalkkia.

Tehtaat

  • Kokkola, vuonna 1999 toimintansa aloittanut tehdas tuottaa maanparannuskalkkia sekä teollisuusjauheita.
  • Raahe, SSAB:n terästehtaan yhteydessä sijaitseva kalkkitehdas, joka toimittaa tuotteita pääasiassa terästeollisuudelle.

Lähteet

  • Rettigin vuosikertomus 2018[vanhentunut linkki]

Viitteet

  1. Åbo Akademin säätiö keräsi Nordkalkille ostajaryhmän 5.12.2002. Turun Sanomat. Arkistoitu 30.9.2007. Viitattu 20.8.2007.
  2. Nordkalkin omistus siirtyy täysin Rettigille 19.5.2010. Nordkalk Oyj. Viitattu 19.5.2010. [vanhentunut linkki]
  3. Lehtola, Johanna: Kaivosyhtiö Nordkalk vaihtaa omistajaa Yle Uutiset. 16.7.2021. Viitattu 16.7.2021.
  4. Silvennoinen, Jari: Nordkalk lopettaa Louhen kalkkitehtaan – 21 työpaikkaa häviää Kerimäeltä puruvesi.net. 8.1.2019. Viitattu 9.1.2019.

Aiheesta muualla

  • Nordkalkin kotisivut