Kanta-Hämeen maakunnan kuntien vaakunat
Kanta-Hämeen maakunta Punaisessa kentässä kävelevä kultainen ilves, jonka korvatöyhdöt mustat; saatteena ilveksen yläpuolella kolme kuusisakaraista tähteä ja alapuolella neljä ruusua 1+3; kaikki hopeaa. |
Vaakuna | Kunnan nimi, vaakunan kuvaus, suunnittelija ja vahvistamispäivä |
---|---|
Forssa Sinisessä kentässä hopeinen vesiratas. Olof Eriksson, 29. elokuuta 1962 | |
Hattula Punaisessa kentässä reunoihin ulottuva yksikaarinen silta, jonka yläpuolella kreikkalainen risti, molemmat kultaa. Erkki Karttunen, 12. maaliskuuta 1957 | |
Hausjärvi Punaisessa kentässä vinoristi ja lakipisteessä tähti, kaikki hopeaa. Olof Eriksson, 20. huhtikuuta 1953 | |
Humppila Kultakentässä tyvestä nousevasta katoksesta riippuva ruokakello; kaikki mustaa. Risto Sulonen ja Olof Eriksson, 25. syyskuuta 1957 | |
Hämeenlinna Punaisessa kentässä alareunaltaan aaltokoroinen, kilven reunasta toiseen ulottuva muuri, josta nousee kaksi jyrkkäkattoista tornia ja näiden välissä rakennus, kaikki hopeaa, ikkuna-aukot ovat mustat ja linnan yläpuolella saatteena kultaiset auringonkasvot. Gustaf von Numers vanhan vaakunan pohjalta, 21. syyskuuta 1956 | |
Janakkala Punaisessa kentässä edestäpäin kultainen ilveksenpää, jonka kieli sininen ja korvatöyhdöt mustat; yläpuolella sakarakoroinen kultalakio, jossa Mantovan risti ja sen molemmin puolin sitä kohti suuntautuva nuolenkärki; kaikki mustia. Onni Oja, 23. helmikuuta 1952 | |
Jokioinen Punaisessa kentässä aaltokoroinen hirsi, jonka yläpuolella kaksi vehnätähkää ristissä ja alapuolella alasin; kaikki kultaa. Gustaf von Numers, 21. syyskuuta 1951 | |
Loppi Kilpi aaltokoroisesti puna-hopeakatkoinen; siinä vuorovärinen raudanmerkki. | |
Riihimäki Kultaisen vyön jakama kilpi, jonka hopeisessa yläkentässä on seitsemän ylöspäin nousevaa punaista tulenliekkiä ja punaisessa alakentässä kultainen lyhde. Arttu Brummer, 15. elokuuta 1947 | |
Tammela Punaisessa kentässä kolme tammenlehteä, joiden varret yhtyvät haaruristiksi, varsien yhtymäkohdasta versoaa kummallekin sivulle terho; kaikki hopeaa. Gustaf von Numers, 29. joulukuuta 1953 | |
Ypäjä Halkoisen kilven oikeassa sinisessä kentässä hopeinen maalaiskirkon kellotapuli, vasemmassa hopeisessa kentässä punainen tähkä. |
Käytöstä poistuneet tai lakkautettujen kuntien vaakunat
Vaakuna | Kunnan nimi, vaakunan käytössäoloaika, kuvaus, suunnittelija ja vahvistamispäivä |
---|---|
Hauho (1951–2008) Punaisessa kentässä neljä juoksevaa hopeaoravaa alatusten. | |
Kalvola (1952–2008) Punaisessa kentässä alainen hirsi ja sen yläpuolella kaksi piilukirvestä ristikkäin, kaikki hopeaa. | |
Koijärvi (1946) Hopeavirran viistoon puolittama kilpi. Ylemmässä kultaisessa kentässä kaksi vihreää kuusta, alemmassa vihreässä kentässä kultainen lato. todennäköisesti A. W. Rancken, Koijärven kunnanvaltuusto hyväksynyt 21. kesäkuuta 1946, ei vahvistettu virallisesti | |
Lammi (1958–2008) Punaisessa kentässä hopeisen kolmiovuoren yläpuolella viisilehtinen, hopeinen, kultaemiöinen pellavankukka. Taimi Nyberg, 19. helmikuuta 1958 | |
Renko (1953–2008) Kultakentässä kävelevä punainen härkä, kantaen oikealla etujalallaan punaista lippua, jossa hopeasimpukka; härän sarvet, sorkat ja nenärengas sekä lipputangon nuppi hopeaa. | |
Tuulos (1956–2008) Mustassa kentässä kaksi kultaista, kultapunaliekkistä tuulastuskouraa ristikkäin. | |
Tyrväntö (1960–1970) Punaisessa kentässä kaksi kultavaruksista hopeakuhaa pystyssä, selätysten, niiden välissä lakioittain hopearuusu. Gustaf von Numers, 29. maaliskuuta 1960 | |
Vanaja (1957–1966) Punaisessa kentässä hopeinen, sinivaruksinen ilveksen pää; korvatöyhdöt mustat. Gustaf von Numers, 26. marraskuuta 1957 |