Ikaalisten kirkko
| Fredrika Sofian kirkko | |
|---|---|
 | |
| Sijainti | Rahkola, Ikaalinen |
| Koordinaatit | 61°46′13″N, 023°03′42″E |
| Seurakunta | Ikaalisten seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1801 |
| Materiaali | puu |
 | |
| Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo | |
Ikaalisten kirkko, joka tunnetaan myös Fredrika Sofian kirkkona, on ilmeisesti järjestyksessään paikkakunnan kolmas kirkko[1][2]. Ikaalisten ensimmäinen kirkko lienee ollut 1400-luvun lopulla valmistunut puukirkko ja toinen rakennettiin seurakunnan itsenäistyessä vuonna 1641[3]. Nykyinen kirkkorakennus rakennettiin Tukholman Kuninkaallisen Yli-intendentinkonttorin arkkitehti Thure G. Wennbergin vuonna 1788 laatiman suunnitelmien pohjalta[1] puusta. Kuningas Kustaa III hyväksyi piirroksen samana vuonna. Kirkko valmistui 1801[1][2][3]. Edellinen, puinen pitkäkirkko, joka sijaitsi nykyisen hautausmaan länsireunassa, rakennettiin 1640-luvulla ja purettiin huonokuntoisena 1824. Sen hirret myytiin huutokaupalla neljän vuoden päästä.
Kirkon rakentamisesta vastasi tunnettu ilmajokelainen kirkonrakentaja Salomon Köhlström.[1] Silloinen kirkkoherra Henrik Bergroth vihki kirkon käyttöön 4. elokuuta 1801.[1] Kirkko oli maalattu alkujaan vuonna 1816 punaiseksi, mutta kahdenkymmenen vuoden päästä sen väri vaihdettiin keltaiseksi.[3]
Kirkko on sisäviisteinen ristikirkko, jonka itä-länsisuuntainen pääsakara on selvästi poikkisakaraa pidempi.[2] Kirkkoa uudistettiin perusteellisesti Turun lääninarkkitehdin V. Th. Chiewitzin toimesta vuosina 1859–1860, jolloin mm. rakennettiin uusi kellotapuli sekä sakaroiden leikkauskohtaan kirkon harjalle suuri suorakulmainen ja telttakattoinen lyhtyrakennelma. Kattoa myös kohotettiin. Töitä johti puuseppämestari Johan Stenman. Kamiinat asennettiin kirkkoon 1904. Uusi perinpohjainen korjaus toteutui vuonna 1933 Kauno S. Kallion suunnitelmien mukaan. [3]
Kirkon jokaisen sakaran seinäpintaa jakaa kaksi pyörökaarista ikkunaa. Niiden välisissä nurkkaviisteissä on myös kolmas samanlainen ikkuna. Kirkon sisäkatteena on puinen holvaus ja keskustassa neljän pylvään kannattelemana lyhdyn valoaukko.
Kirkon alttaritauluna on Berndt Godenhjelmin maalaama Kristuksen kirkastuminen vuodelta 1874.[2] Kirkon nykyinen saarnastuoli on peräisin 1930-luvulta. Kellotapulin alakerrassa on varastoituna myös tätä vanhempi 1700-luvulta peräisin oleva maljan muotoinen saarnastuoli.
Kirkon välittömässä läheisyydessä, tien toisella puolella on Chiewitzin piirrosten pohjalta vuonna 1861 rakennettu kellotapuli, jossa on kolme kelloa. Nykyistä edeltävä tapulirakennus purettiin 1850-luvulla.[3]
Kuvia
-
Kellotapuli -
Sankarihaudat
1918, 1939–1945 Isänmaan puolesta kaatuneille -
Luonnos vanhasta kellotapulista.
Lähteet
- ↑ a b c d e Rakennukset - Kirkko ja kellotapuli (historia) Ikaalisten seurakunta. Arkistoitu 7.5.2014. Viitattu 31.7.2014.
- ↑ a b c d Ikaalisten kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto. Viitattu 31.7.2014
- ↑ a b c d e Museovirasto, rakennushistorian osasto: Vanha Ikaalinen, s. 50-51. Ikaalinen seura, 1976.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ikaalisten kirkko Wikimedia Commonsissa
- Ikaalisten kirkko
- Ikaalisten kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
| ||||||||||||||||||||||||||||||
Tämä kirkkoihin tai muihin uskonnollisiin rakennuksiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
