David Hunter
David Hunter | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 21. heinäkuuta 1802 Washington (DC) |
Kuollut | 2. helmikuuta 1886 Washington (DC) |
Ammatti | ammattisotilas |
Sotilashenkilö | |
Palvelusmaa(t) | - Yhdysvallat - Pohjoisvaltiot |
Taistelut ja sodat | - Yhdysvaltain-Meksikon sota - Yhdysvaltain sisällissota |
Sotilasarvo | Kenraali |
Nimikirjoitus | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] | |
Infobox OK |
David Hunter (s. 21. heinäkuuta 1802 Washington (DC) – k. 2. helmikuuta 1886 Washington (DC)) oli yhdysvaltalainen upseeri ja Pohjoisvaltioiden kenraali Yhdysvaltain sisällissodassa. Hunter valmistui West Pointin sotilasakatemiasta vuonna 1822 ja palveli ennen sisällissodan syttymistä Yhdysvaltain-Meksikon sodassa.[1]
Sisällissodassa Hunter taisteli Unionin joukoissa. Ollessaan johtotehtävissä vuonna 1862 hän julisti ilman esimiestensä lupaa Konfederaatioon kuuluneiden Georgian, Floridan ja Etelä-Carolinan orjat vapautetuiksi. Presidentti Abraham Lincoln kuitenkin kumosi julistuksen. Myöhemmin Hunter organisoi Etelä-Carolinassa afroamerikkalaisista kootun rykmentin.[1]
Hunter sai toukokuussa 1864 komennettavakseen Shenandoahin laaksossa taistelleen yksikön sen jälkeen, kun yksikön edellinen komentaja Franz Sigel oli hävinnyt New Marketin taistelun[2]. Hunter itse hävisi pian tämän jälkeen Lynchburgin taistelun Konfederaation Jubal Earlyn joukkoja vastaan.[1]
Abraham Lincolnin murhan jälkeen Hunter toimi puheenjohtajana komiteassa, joka tuomitsi murhasta syytetyt henkilöt.[1]
Lähteet
- ↑ a b c d "Hunter, David." Encyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica Ultimate Reference Suite. Chicago: Encyclopædia Britannica, 2015.
- ↑ Battle Summary: New Market, VA The American Battlefield Protection Program (NPS). Viitattu 20.12.2018. (englanniksi)
|