Ankeriasjärvi
Ankeriasjärvi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Kunnat | Jyväskylä, Laukaa |
Koordinaatit | 62°17′38″N, 25°50′14″E |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Laskuoja | oja Saanijärveen [1] |
Järvinumero | 14.312.1.002 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 116 m [1] |
Rantaviiva | 7,367 km [2] |
Pinta-ala | 39,015 ha [2] |
Tilavuus | 0,0013018 km³ [2] |
Keskisyvyys | 3,34 m [2] |
Suurin syvyys | 9,1 m [2] |
Ankeriasjärvi | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ] | |
Infobox OK |
Ankeriasjärvi [2][1] on Keski-Suomessa pääosin Jyväskylässä Ankeriasjärven kaupunginosassa ja pieneltä osin Laukaassa sijaitseva järvi.[2][1]
Maantietoa
Järven pinta-ala on 39 hehtaaria, se on 2,7 kilometriä pitkä ja 700 metriä leveä. Se on pitkänomainen, suunnilleen etelä-pohjoissuuntainen ja haarautuu etelässä kahdeksi lahdeksi, joista läntisempi on pitempi mutta itäisempi on leveämpi. Itäisessä lahdessa on järven ainoa saari, joka on 120 metriä pitkä ja 40 metriä leveä. Järven eteläosassa sijaitsee itärantaan viettävän Saanivuoren rinteet. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuus on 1,3 miljoonaa kuutiometriä eli 0,0013 kuutiokilometriä. Sen keskisyvyys on 3,3 metriä ja suurin syvyys on 9,1 metriä. Syvin kohta sijaitsee järven niemen länsipuolella olevassa 850 metriä pitkässä yli kuusimetrisessä syvänteessä. Myös niemenkärjen edustalla sijaitsee 700 metriä pitkä ja yhtä syvä syvänne. Järven rantaviivan pituus on 7,4 kilometriä ja sen rannat ovat metsämaata lukuun ottamatta pohjoispäässä olevia peltomaita, jotka ulottuvat rantaan asti. Järven länsirannalla on Korpelan alue, itärannalla Pieleslehdon ja Napsalan alueet, mainitun eteläisistä lahdista läntisemmän pohjukan rannalla Eteläpään alue. Järven länsirannan myötäisesti ja samalla järven eteläpään yli kulkee Jyväskylä–Haapajärvi-rautatie. Se leikkaa järven eteläpään omaksi lammekseen. Jyväskylän ja Laukaan välinen kuntaraja ylittää järven pohjoispään niin, että siitä jää 350 metriä Laukaan puolelle.[2][1][3][4]
Luontoarvoja
Järven länsirannassa heti radan takana on 5,2 hehtaaria suuri Korpelan alue. Se on vanhahko sekametsäalue, joka sopii hyvin virkistyskäyttöön. Järven niemen kohdalla on samalla puolella rataa Ankeriasjärven metsä, jonka pinta-ala on 9,5 hehtaaria. Alue on iäkästä lehtokangasta, jonka aluskasvillisuus on saniaisvaltaista. Alueella virtaa puro ja siellä on myös lähde. Aluskasvillisuudessa viihtyy yövilkka ja puronvarressa on purolitukkaa. Alueella elää liito-orava. Järven kaakkoispuolella kohoaa Saanivuori, jonka länsirinteet ovat järven rantaan asti suojeltuja 16,5 hehtaarin alalta. Ranta-alue alkaa pohjoisessa niemenkärjestä ja päättyy etelässä radanvarteen. Tämän alueen metsä on jo vanhaa ja lahopuuta on kertynyt kohtalaisesti. Metsä on aikoinaan palanut. Osa rinteistä on louhikkoisena vaikeakulkuista maastoa.[5]
Vesistösuhteet
Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Leppäveden–Kynsiveden alueen (14.3) Leppäveden alueella (14.31), jonka Autiojoen valuma-alueeseen (14.312) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 116,0 metriä mpy. Järveen laskee lännestä päin muutama metsäoja, mutta Ankeriasjärvi on valuma-alueensa latvajärviä. Kartassa on kaksi vaihtoehtoista laskureittiä Leppäveden Autiolahteen. Toinen laskee Saanijärven ja Luhtalammen läpi Autiojokeen, ja toinen kääntyy ennen Saanijärveä Riitamäen pohjoispuolelle, missä se yhtyy pian Autiojokeen. Vanhat peruskartat tuntevat aluksi pohjoisen reitin [6].[1][7]
Historiaa
Vuoden 1963 peruskartoissa on järven eteläpäässä, pohjoisosassa ja keskiosissa ollut rantaan asti ulottuvia peltoja. Niiden määrä on vuosien varrella vähentynyt, mutta osaa viljellään vieläkin. Rajalanmäen länsipuolella on kaatopaikka, jonka vedet saattavat valua järveen.[6][8][9][10][11][12]
Lähteet
- ↑ a b c d e f Ankeriasjärvi, Jyväskylä (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 7.10.2019.
- ↑ a b c d e f g h Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 7.10.2019.
- ↑ Ankeriasjärvi, Jyväskylä (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 7.10.2019.
- ↑ Ankeriasjärvi, Jyväskylä (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 7.10.2019.
- ↑ Jyväskylän merkittävät luontokohteet (2. osa), kohteet 20–22, Jyväskylän kaupunki, viitattu 7.10.2019
- ↑ a b Peruskartta 1:20 000. 3212 08 Vaajakoski. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1963. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 10.6.2019)
- ↑ Ankeriasjärvi (14.312.1.002) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 7.10.2019.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3212 06 Puuppola. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1963. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 10.6.2019)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3212 06 Puuppola. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1983. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 10.6.2019)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3212 06 Puuppola. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1992. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 10.6.2019)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3212 05 Jyväskylä. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1963. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 10.6.2019)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3212 09 Vihtavuori. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1963. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 10.6.2019)
Kymijoen vesistö (vesistöaluetunnus 14) | Kymijoen alue (14.1) • Suur-Päijänteen alue (14.2) • Leppäveden–Kynsiveden alue (14.3) • Viitasaaren reitin valuma-alue (14.4) • Jämsän reitin valuma-alue (14.5) • Saarijärven reitin valuma-alue (14.6) • Rautalammin reitin valuma-alue (14.7) • Sysmän reitin valuma-alue (14.8) • Mäntyharjun reitin valuma-alue (14.9) | ||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Rajautuvat vesistöt ja Kymijoen vesistön osa-alueet: | Suur-Päijänteen alue (14.2) • Viitasaaren reitin valuma-alue (14.4) • Saarijärven reitin valuma-alue (14.6) • Rautalammin reitin valuma-alue (14.7) • Mäntyharjun reitin valuma-alue (14.9) | ||||||||||||||||||
Leppäveden alue (14.31) | noin 110 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Saraaveden alue (14.32) | noin 10 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Vatianjärven alue (14.33) | noin 60 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Niiniveden valuma-alue (14.34) | noin 50 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Kuusveden–Kynsiveden alue (14.35) | noin 40 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Liesveden alue (14.36) | noin 40 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Kuuhankaveden valuma-alue (14.37) | noin 80 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Niemisjärven valuma-alue (14.38) | noin 40 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Lievestuoreenjärven valuma-alue (14.39) | noin 30 kohdetta
|